Jeesuksen monta eri olemusta

09.08.2026

Jeesus on samaan aikaan sekä lammas että paimen, ja samaan aikaan sekä lammas että leijona – Juudan leijona. Jeesus on samaan aikaan palvelija ja kuningas, ihminen ja Jumala. Jeesus on pappi, kaikkein ylimmäinen pappi, ja profeetta, ja Messias, ja Jumalan poika. Ja Jeesus on tuomari, joka tuomitsee eläviä ja kuolleita, mutta hän on myös vapahtaja, joka pelastaa ihmiset tuomiolta.

Jeesuksessa yhdistyvät roolit, jotka näyttävät ensi silmäyksellä jopa vastakkaisilta. Ne eivät kumoa toisiaan, vaan kuvaavat eri puolia siitä, kuka hän on ja mitä hän tekee.
Esimerkiksi:

Karitsa ja paimen – Jeesus on Jumalan Karitsa, joka uhrataan (Joh. 1:29), mutta samalla Hyvä Paimen, joka antaa henkensä lampaidensa puolesta (Joh. 10:11). Ilmestyskirjassa tämä yhdistyy suorastaan samaan kuvaan: Karitsa on heidän paimenensa (Ilm. 7:17).

Karitsa ja Juudan leijona – Ilm. 5:5–6:ssa Johannes kuulee Juudan leijonasta, mutta katsoessaan näkee teurastetun Karitsan. Hänen voittonsa tapahtuu uhrin kautta.

Palvelija ja kuningas – hän tuli palvelemaan eikä palveltavaksi (Mark. 10:45), mutta hän on samalla kuninkaiden Kuningas ja herrojen Herra (Ilm. 19:16).

Ihminen ja Jumala – Sana oli Jumala ja Sana tuli lihaksi (Joh. 1:1,14). Jeesus on todellinen ihminen ja samalla jumalallinen.

Ylipappi ja uhri – hän ei ainoastaan toimita sovitusta pappina, vaan antaa itsensä uhriksi (Hepr. 7:27; 9:11–14).

Profeetta ja profetioiden täyttymys – hän julistaa Jumalan sanaa, mutta samalla Vanhan testamentin messiaaniset lupaukset täyttyvät hänessä.

Messias ja Jumalan Poika – Pietarin tunnustuksessa nämä yhdistyvät: “Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika.” (Matt. 16:16)

Tuomari ja Vapahtaja – hänelle on annettu valta tuomita (Joh. 5:22–27; Ap.t. 10:42), mutta sama Jeesus tuli maailmaan pelastamaan, ei kadottamaan (Joh. 3:17).

Herra ja jalkojen pesijä – Jeesus sanoo olevansa Opettaja ja Herra, mutta polvistuu pesemään opetuslastensa jalat (Joh. 13:13–15).

Voittaja ja kärsivä palvelija – hänen kuninkuutensa ja voittonsa ilmenevät paradoksaalisesti ristin, nöyryytyksen ja itsensä antamisen kautta.

Alfa ja Omega, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu – Jeesus on kaiken historian Herra. Hän oli ennen kaikkea luotua, kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja hänessä kaikki myös saavuttaa päämääränsä. Ilmestyskirjassa Jeesus sanoo: “Minä olen Alfa ja Omega, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.” (Ilm. 22:13). Hän sanoo myös: “Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän aina ja ikuisesti.” (Ilm. 1:17–18). Samoin Smyrnan seurakunnalle hänet esitellään sanoilla: “Näin sanoo ensimmäinen ja viimeinen, hän, joka oli kuollut ja virkosi eloon.” (Ilm. 2:8). Ajatus liittyy myös Johanneksen evankeliumin alkuun: “Alussa oli Sana… Kaikki syntyi Sanan voimalla.” (Joh. 1:1–3). Jeesus ei siis ole vain yksi historian henkilö muiden joukossa, vaan hän on sekä alku että päämäärä, ensimmäinen ja viimeinen.